Ammatillinen koulutus
Kampanjan aikana on paljon tullut puhuttua ammatillisesta koulutuksesta, maksuttomuudesta ja siitä ettei nuorilla ole opettajia kouluissa. Tänä päivänä tuntuu olevan vallalla ajatus, että saat paperin ja varsinaisen työn opit sitten ensimmäisessä työpaikassa. Se ei ole oikein työpaikkoja kohtaa, mutta ei myöskään oppilaita kohtaan.
Koulutusreformissa pyrittiin viemään oppimista enemmän työelämään. Unohdettiin vain, ettei yrityksillä ja eri työpaikoilla ole valmiutta ottaa opettajien paikkaa kouluttajana ja ehkä tietoakaan koulutuksen vaatimuksista. On hyvä, että opetusta viedään oikeaan ympäristöön, mutta mielestäni silti opetuksesta pitää vastata edelleen oppilaitos ja sen opettaja.
Koulutuksen rahoitusmalli pitäisi miettiä uudelleen niin, että se panostaisi laatuun eikä pelkästään valmistuneiden määrään. Nykyisen kaltainen rahoitusmalli on johtanut oppilaitoksia päästämään koulutuksesta läpi henkilöitä, jotka eivät välttämättä omaa riittäviä taitoja työelämän vaatimuksiin. Osalle tästä voi seurata pitkä työttömyys tai yhteiskunnasta syrjäytyminen.
Nuoret, joita olen työni kautta kohdannut puhuvat siitä, ettei heitä kiinnosta yleiset aineet, joita opiskellaan ammatillisessa koulutuksessa. He haluaisivat opiskella vain ammattiin liittyviä aineita. Näin ollen olen alkanut pohtinut, tarvitseeko koulutuksen kestää kolmea vuotta. 90-luvun lopulla oli vielä käytössä malli, jossa osa ammattikoulututkinnoista oli 2- vuotisia. Silloin ammatillisen tutkinnon jälkeen oli pätevä töihin ja hakukelpoisuus oli saman alan ammattikorkeakouluun. Esim. nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajana sait hakea sosionomi koulutukseen halutessasi. Voisiko tähän malliin palata? Mielestäni asia on tutkimisen arvoinen. Siinä voittaisi niin työnantajat kuin käytännöllistä koulutusta tahtovat nuoret. Siinä kohtaisi nuorten tarve ja työnantajien tavoite. Kyseessä ei olisi minkään matalapalkka alojen luominen tai koulutuksen väheksyminen. Luotaisiin malli, josta voi hakeutua kahden vuoden jälkeen suoraan töihin tai saman alan korkeakouluun. Mielen vaihtuessa alasta, voisi opiskella osatutkinnolla yleiset aineet ja saada yleisen hakukelpoisuuden mihin tahansa korkeakouluun.
Keskusta on ottanut myönteisen kannan tavoitella maksutonta toista astetta. Mielestäni se on tarkoituksen mukaista ja tarpeellista toteuttaa tulevaisuuden näkökulmasta. Tarvitsemme jokaisen ammattilaisen, joka valmistuu koulutuksista, eikä sen esteenä saa olla koulutuksen tuomat kustannukset.
Tässä muutamia ajatuksia, joita olen koulutuksen tiimoilta pohtinut. Tärkein asia kuitenkin on varmistaa riittävä ja laadukas opetus toisella asteella ja siihen Keskustalla on mielestäni ollut hyvänä avauksena 1000 opettajaa lisää työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen. Jostain on lähdettävä liikkeelle ja tämä on hyvä ensi avaus. Muita asioita pitää miettiä rauhassa ja valmistella huolella, jotta saadaan aikaan kunnollinen muutos, joka vie asioita eteenpäin ja tuottaa sen tuloksen, jota sillä tavoitellaan.