Avainsana: Inhimillisyyden puolella

Kaikenlaisten oppijoiden koulu

Kaikenlaisten oppijoiden koulu

Ei ole kahta samanlaista lasta, ei ole myöskään yhtä tapaa oppia. Suomalaisen peruskoulun tulee tarjota mahdollisuus oppimiseen, tasapuolisesti kaikille lapsille. On tutkitusti todistettu, että tällä hetkellä nykypäivän koulussa tämä mahdollisuus ei toteudu riittävällä  tavalla. Kouluissa ei ole välttämättä riittävästi resursseja tai opettajien aika menee muuhun kuin opettamiseen.Opettajien auktoriteettia on vähennetty ja opetussuunnitelmia muokattu siten, että luokkaympäristöt ovat täynnä hälinää ja rauhallisia hetkiä oppien sisäistämiseen ei ole riittävästi. 

Oppilaita on erilaisia, mielestäni jokaiselle oppilaalle tulee  taata mahdollisuus hänelle sopivaan oppimisympäristöön. Kaikille se ei ole iso luokka avoimessa monitoimitilassa. On myös varmistettava,  että opettajan tukena on riittävästi osaavia ammattilaisia,  jotta he voivat keskittyä opettamiseen ja tukea tarvitsevat oppilaat saavat riittävän ja asianmukaisen tuen oppimiseensa. Esimerkiksi luokissa voisi olla mukana psykiatrisia sairaanhoitajia ratkomassa oppilaiden arjen haasteita.

Kouluihin tulee ehdottomasti palauttaa opiskelurauha.Kouluissa tulee keskittyä perusasioiden opettamiseen jatkuvien uudistusten ja erilaisten hankkeiden sijaan. Kaikki aika mikä menee hankkeiden ja uudistusten haltuunottoon on poissa opettamisesta. Lisäksi digitalisaatio on kuin varkain päässyt ottamaan kouluissa liian suuren roolin. Digitaitojen oppiminen on nykypäivänä tärkeää, mutta tietokoneiden ei tule syrjäyttää oppikirjoja. Ei ole oikein, että opettajat vapaa-ajallaan joutuvat askartelemaan tai muuten koostamaan oppilaille paperisia materiaaleja. Opetussuunnitelman toteuttamisen tulisi olla mahdollista oppikirjoja seuraamalla. Kouluissa tulee keskittyä perusasioihin ja opettajille tulee antaa mahdollisuus keskittyä näihin perusasioihin, opettamistyöhön

On uskallettava sanoa ääneen myös se, että oppilaiden tulee hallita tietyt taidot ja asiat, ennen kuin voi siirtyä peruskoulussa luokalta toiselle. Mikäli oppiminen ei edisty, on selvitettävä tarkat syyt oppimisen esteille  ja tarjottava oppilaalle riittävä tuki edistymisen mahdollistamiseksi. Niin sanottu ”armo-vitosten-linja” ei voi enää jatkua, on todella hälyttävää, että osa peruskoulusta eteenpäin lähtevistä nuorista ei  osaa edes lukea kunnolla. Kaikki myöhempi oppiminen pohjautuu kuitenkin peruskoulussa opittuihin perustaitoihin.

Meidän poliitikkojen tulee varmistaa opettamisen edellytykset meidän huippuosaaville opettajille. Lisäksi meidän on ensiarvoisen tärkeää varmistaa, että oppilaat saavat sellaisen tuen kuin tarvitsevat ja että kouluissa oppimisympäristöt tukevat kaikenlaisia oppijoita, eivät vain niitä jotka muutenkin pärjäävät ja joiden vanhemmat voivat tukea lapsiaan opintiellä. 

Koulujärjestelmämme on ollut maailman parhaimmistoa, mutta tutkimustulosten valossa näin ei valitettavasti enää ole. Suomella ei ole varaa menettää yhtään nuorta, heidän oppimisensa tukeminen on ensiarvoisen tärkeää koko Suomen tulevaisuuden turvaamiseksi. Se työ on äärimmäisen tärkeää ja se tulee tehdä nimenomaan peruskoulussa (ja varhaiskasvatuksessa). Siksi peruskoulut tulee pelastaa ja palauttaa koulujärjestelmämme  arvoiseensa asemaan! 

Inhimillysyyden puolella

Inhimillysyyden puolella

Omassa työssäni kohtaan ja näen, että arki ja elämän haasteet ovat moninaisia ja vaativat erilaisten vaihtoehtojen etsimistä. Meidän on pidettävä huolta yhteisvastuullisesti kaikista niistä, jotka ovat avun tarpeessa. Ongelmien esiin tuonti ei yksistään riitä, vaan tarvitaan sellaisia tekoja ja ratkaisujen etsimistä missä eri elämän muodot otetaan huomioon.

Ihmiset joutuvat välillä kohtuuttomasti eri systeemien pompottelun kohteeksi ja toimeentulo on pirstaleista. Tästä syystä uskon, ettei syyperusteinen sosiaaliturva enää riitä vaan tilalle on löydettävä ratkaisuja, jotka vastaavat tämän päivän kehitystä ja elämisen malleja. Perusturvan on oltava sellainen, että se ottaa jouhevasti huomioon yksilölliset tarpeet ja täyttää näin inhimillisen elämisen mahdollisuudet. 

Tämän päivän monista osista koottu sosiaaliturva kokonaisuus ei tue tämän päivän ihmisarvoista elämää. Byrokratiaa pitää purkaa ja esim. erilaiset perhemallit ja työn tekemisen tavat tulee ottaa huomioon turvaa rakentaessa. Turha byrokratia estää ihmisiä etsimistä erilaisia vaihtoehtoja olosuhteidensa korjaamiseen. Rakenteet pitää rakentaa niin, että se kannustaa eikä turhia loukkuja rakenneta aktiivisen elämisen mahdollistamiseen.

Vastuullinen vapaus parhaimmillaan ottaa huomioon ihmisiä itseään kunnioittavan ja arvoa antavan lähtökohdan rakentaa inhimillisen ja oikeuden mukaisen yhteiskunnan, jossa moniarvoisuus ja suvaitsevaisuus saavat elää todeksi. Poliittinen voima löytyy rakentavasta yhteisöllisyydestä, yksilöitä unohtamatta. Inhimillisyys voi myös olla pääomaa, käyttövoima, jonka tavoittelun voi asettaa politiikan ohjenuoraksi. Tätä tahdon rohkeasti kannattaa ja tämän eteen tehdä töitä.